PERUSPALVELUJA
ON SAATAVA AJOISSA

Helsinki on joutunut valtion päätösten takia säästämään kohtuuttomasti. Kun terveydenhuollossa on viime vuodet mietitty vain säästöjä eikä palvelujen kehittämistä, sen näkyy erityisesti vanhusten ja psykiatristen potilaiden hoidon puutteellisena järjestämisenä sekä henkilöstöpulana perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Pienipalkkaisten asumismenoja tulee tarkistaa ja kytkeä uudistuksissa yhteen niin, että palkkatuloista jää riittävästi elämiseen. On järjen vastaista, että omaishoitajan tuki ja minimi äitiyspäivära on paljon pienempi kuin työttömyyspäiväraha.

Vanhuksien kotona asumista on tuettava riittävästi. Muistihäiriö- ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Vanhusten hoidossa tulee noudattaa eettisiä ohjeita ja hyvän hoidon laatukriteereitä.

Varat hyvinvointivaltion säilyttämiseen saadaan oikein kohdennetulla verotuksella. Heikompien hyvinvointi on aina vahvempien vastuulla. Suomessa tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet. Poliittisia päätöksiä tulee edeltää riittävä arvokeskustelu! Talousarvot eivät yksinomaan riitä pääätösten pohjaksi.

PERHEIDEN SELVIYTYMISTÄ
ON TUETTAVA

Lastensuojelun tarve kasvaa hälyttävästi suurissa kaupungeissa. Se on merkki syrjäytymiskierteen lisääntymisestä. Nyt on satsattava rahaa ihmisiin ja ennaltaehkäisyyn! (Keväällä 2007 ilmestyi monikulttuurista perhevalmennusta käsittelevä teos, jossa olin yhtenä kirjoittajana - lisätietoja tästä linkistä.) Hyvä sosiaalihuolto auttaa terveydenhuoltoa, kouluja ja mielenterveystyötä. Varhainen puuttuminen on parasta. Miten sairas, vammainen tai mielenterveysongelmainen voi puolustaa omia oikeuksiaan? Inhimillisyys on säilytettävä loppuun asti.

Lasten päivähoidossa on tuijotettu numeroihin ja täyttöasteisiin liian kauan. Nyt pitäisi katsoa, mitä hyvä varhaiskasvatus tarkoittaa: henkilökuntaa pitää olla riittävästi eikä se saa vaihtua liian usein. Eräässä selvityksessä kävi ilmi, että puolet päiväkotien johtajista on harkinnut ammatinvaihtoa – se kertoo, että jotain on pahasti pielessä.

Lapsilisä on nostettava ja maksettava 18 vuoteen asti. Miksi leikataan lasten, perheiden ja vähäosaisten etuuksia?

Lisätään selviytymiskeinoja ja suvaitsevaisuutta! Ei siis rotuun, sukupuoleen, ikään, uskonnolliseen näkemykseen tai sosiaaliseen asemaan liittyvää syrjintää. Autetaan ihmisiä selviytymään, ei syrjäytymään! Etenkin nuorten syrjäytymisen ehkäseminen on meidän kaikkien yhteinen etu!

NUORTEN ÄÄNEN TULISI KUULUA ENEMMÄN VALTUUSTOSSA!

Lupaan ajaa nuorten asioita, kuten kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, oppilashuollon kehittämistä ja matalan kynnyksen palveluita. Lisäksi kannatan ja olen valmis kehittämään nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista pääkaupunkiseudun kunnissa! Kaupunki, jossa ei ole lapsia eikä nuoria on kuollut kaupunki.

PALVELUIDEN TUOTTAMISESSA TARVITAAN SEUDULLISTA YHTEISTYÖTÄ

Keskustelua herättäneellä palvelurakenneuudistuksella on mahdollista kehittää palveluja hyvään suuntaa. Monia kuitenkin askarruttaa, millä perusteella kunnan palvelut laitetaan arvojärjestykseen ja häviävätkö lähipalvelut vai paranevatko ne. Tärkeää on säilyttää peruspalvelut ja keskittyä kehittämään niiden laatua yhteistyössä yli kuntarajojen.

Laadukkaiden palvelujen ensisijaiset kriteerit ovat saatavuus, läheisyys ja asiakaslähtöisyys. Päivittäisten palvelujen kuten päivähoidon, koulujen, terveyskeskusten ja julkisen liikenteen tulee olla lähellä perheitä ja vastata asiakkaiden tarpeita. Kunnan tuottaessa tärkeimmät peruspalvelunsa itse, se voi paremmin varmistaa palvelujen pitkäjänteisen kehittämisen ja kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun. Julkisten palvelujen tarjontaa yli kuntarajojen tulisi toteuttaa järkevästi ja etenkin erityisosaamista vaativissa hoitotilanteissa. Jos kunta joutuu ostamaan joitakin palveluita, halvin vaihtoehto tuskin on laadukkain.

 

PAKOLAISET OVAT MAAHANMUUTTAJISTA HÄDÄNALAISIMPIA JA TARVITSEVAT ERITYISTUKEA

Kidutettujen pakolaisten kuntoutus on saatava lakisääteiseksi, jotta lääkäri- ja traumaterapiapalvelut toteutuvat ajoissa ja jotta niitä saavat kaikki tarvitsevat. Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämää Kidutettujen kuntoutuskeskusta ei ole vieläkään vakinaistettu. Hoito on pitkälti kuntien maksusitoumusten varassa.

Kasvuiässä tulleiden pakolaisnuorten koulutus on taattava vielä kolmivuotisen kotoutumisjakson jälkeenkin, jotta nuoret pääsevät kiinni ammattiin ja työntekoon.

Kuntien mahdollisuutta ottaa vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia tulee aktiivisisti tukea, jotta ihmisten kotoutuminen käynnistyy ajoissa.

MAAHANMUUTTAJAT TARVITSEVAT
SEKÄ ÄIDINKIELTÄÄN ETTÄ SUOMEA

Maahanmuuttajilla on pitkälti samat tarpeet kuin muillakin. Niin kauan kuin peruspalvelut pelaavat, kaikilla on mahdollisuus käyttää niitä. Maahanmuuttajille on mielekästä tarjota palveluita myös heidän omalla äidinkielellään. Tästä on hyviä kokemuksia ainakin terveydenhuollossa ja päivähoidossa.

Lapsille kotikieli on tärkeä koko identiteetin kannalta. Lapsi joka osaa oman äidinkielensä, oppii myös muita kieliä hyvin. Siksi kotikielen ja sitä antavien opettajien asemaa kouluissa täytyy parantaa.

Aikuisille maahanmuuttajille on tärkeätä, että heillä on mahdollisuus oppia suomea, saada täältä ystäviä ja mahdollisuus koulutukseen ja työpaikkaan.

MAAHANMUUTTAJAT TARVITSEVAT MAHDOLLISUUDEN TYÖHÖN JA HYVÄÄN ARKEEN

Maahanmuuttajien ja heidän taitojensa on voitava olla myös hyödyksi yhteiskunnalle. On kykyjen haaskausta, että maahanmuuttajalääkäreitä on siivoustöissä samaan aikaan kun Suomessa on lääkäripula. Jos kouluttautumiseen ja eteen päin pyrkimiseen paljon uhranneet maahanmuuttajat eivät hekään saa työpaikkaa, se vie toivoa muilta. Muilla ei ole silloin intoa opiskella ja yrittää.

Ratkaisevaa on, saako koko perhe tukea, hyväksytäänkö maahanmuuttajat mukaan ja saavatko he todellisen mahdollisuuden. Tässä voisivat auttaa kiintiöt koulutuksessa ja työpaikoissa. On tärkeää, että maahanmuuttajat ovat tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä. Kouluissa on tärkeää, että autetaan maahanmuttajalapsia saamaan kavereita ja järjestetään tapaamisia vanhempien kanssa.

Erityistarpeita tietenkin on ja ne on otettava huomioon. Integroituminen yhteiskuntaan ei onnistu pakottamalla. Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että otetaan joku rummuttamaan juhlissa YK:n päivänä. Suvaitsevaisuus alkaa arjesta.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN ON PÄÄKAUPUNKISEUDUN TÄRKEIN YMPÄRISTÖKYSYMYS

Minua huolestuttaa joukkoliikenteen heikko kehitys, vaikka se on Suomessa maailman parhaiten järjestettyä. Lippujen hintoja korotetaan jatkuvasti ja näin romutetaan joukkoliikenteen käyttöä. Näillä päätöksillä ruuhkat, päästöt ja ilmaston lämpeneminen lisääntyy. Jos haluamme onnistua ympäristön tilan parantamisessa, on meidän asetettava selkeitä määrällisiä tavoitteita päästöjen vähentämiselle ja ympäristösuojelua edistävien toimenpiteiden lisäämiselle.

Viimeisessä yleiskaavassa oli erittäin huolestuttavia piirteitä kuten puistojen rakentamista ja Keskuspuiston pilkkomista. Yleisrantojen rakentamista ja myymistä yksityisille suunnitellaan. Yksityisille myyminen on pitkällä tähtäimellä järjen vastaista kehitystä.
Luonto on yhtä arvokas kaikille. Tänne ei haluta amerikkalaista meininkiä.